Hanoi Rocks -Tragedy & Café Avenue Teiniaikojen suurin suosikki bändi ja pari parhaista alkuaikojen biiseistä. Antaisin ihan mitä tahansa kun saisin elää tuon ajan uudestaan. Erittäin lämpimiä nostalgisia fiiliksiä läikähtelee sielun sopukoissa kun näitä kuuntelee. Myös monelle muulle näin uskoisin. Hanoi Rocksin maailmanvalloitus päättyi tragediaan 8.12.1984 Los Angelsissa. Saturday Classic
I was feeling hungry
I didn't have no money, no
But I was like you'd say "off the hook"
And sometimes it hit me quite hard
I started searching
For what I don't know
I suppose I started searching
Searching for money and fame
Yes I wild, wild, wild, wild
Through the night sometimes
Blind, blind, blind until it was light
But it was my life
I got prostituted
I just had to get some money, you know
But let me tell you
The more I got the faster it went
Sometimes there in the danger
Of not getting paid
(But) Sometimes I was out all night
Offering the service I gave
Yes I was, yes I was wild, wild, wild, wild
Through the night sometimes
Blind, blind, blind until it was light
Cafe Avenue. I'm comin' back to you once more
To see the same old fools and freaks
Sitting at the same old tables (yeah)
Cafe Avenue, I'm comin' back to you once more
You still remember how bad (bad)
Things were once before
It makes no difference how you are
It makes no difference how you look
In the Cafe Avenue
But now I've found a shelter
And things have turned out much better, yeah
Oh let me tell you
Nowadays
It's so easy to look back
Well, the music's slowly dying
And I'm jumping outta my jeans
I jump into the bed, you're there
Already waiting for me
Ain't this a perfect way to spend the night?
There ain't no better way of killing time
Than loving you, sure of that I do
It's reached top speed
And I'm getting inside of you
Well, this is hot stuff, mama
Taste it, sure it tastes good, yes it does
It may be cold outside, but in you the fire is burning
And when you bite me, woman, I know love is hurting
Oh, tagedy, life reminds me 'bout a symphony on the radio
First a little bit too fast and then a little bit much too slow
Tragedy, life reminds me 'bout a symphony I heard today
First a little bit too fast and then a little bit much too slow for me
Aw!
I wake up in the morning and I feel the pain in my head
If it's the rest I need I'd rather be dead
No destinations in this life I live
No expectations, I just drift and drift and drift
Life is like tragedy, reminds me 'bout a symphony on the radio
First a little bit too fast and then a little bit much too slow
Tragedy, life reminds me 'bout a symphony I heard today
First a little bit too fast and then a little bit much too slow for me
For me, look out
Life is like tragedy, reminds me 'bout a symphony on the radio
First a little bit too fast and then a little bit much too slow
Tragedy, life reminds me 'bout a symphony I heard today
First a little bit too fast and then a little bit much too slow for me
For me, yeah
Näitä tuli luukutettua aikanaan ja lujaa. Etenkin tuo Tragedy saa edelleen melkein sekoamaan, on niin hyvää!
ReplyDeleteSamoin.
DeleteTäytyy tunnustaa että Hanoi Rocks on jäänyt mulle aikas vieraaksi. Silloin kun olivat huipulla täällä, olin jenkeissä. Palattuai olin ihmeissäni että mikä Hanoi… Ei meillä keskilännessä oltu kuultukaan! Ei huonoa ja tuo jälkimmäinen on radion kautta käynyt tutuksi.
ReplyDeleteOlivat jonkunlaisessa kulttimaineessa Los Angelesissa. Kaveraasivat monien stadionluokan orkestereiden kanssa. Suurelle yleisölle eivät olleet tuttuja koska tuo mainittu tragedia katkaisi heidän nousunsa huipulle.
Delete15-16 vuotiaan kirjoittamaksi biiseiksi aika mahtavia kieltämättä molemmat. Mielestäni herra Mc Coy on kusipää mutta biisinikkarina suorastaan nero.
Tragedy on kyllä komeaa rock and rollia! Bändi on esimerkki siitä, mitä saa aikaan kova työnteko. Ties mitä olisi tullutkaan, jos Razzle olisi saanut elää.
ReplyDeleteSoittivat kuulemma 14 tuntia päivässä kun harjoittelivat ekan albumin biisejä. Kuulostaa paljolta, ilmankos kaikkansa olivat niin mainioita ja energisiä. Joku kuuluisa Hollywoodilainen rockluola oli loppuunmyyty kahdeksi illaksi juuri ennen Razzlen kuolemaa. Olisi ollut hienoa seurata mihin asti rahkeet olisivat riittäneet. Kuitenkin mm. Gunnarit, Mötikkä ja Ilmasepät diggailivat bändiä.
Delete